Oletko parisuhteessa mustasukkainen ja epävarma vai luottavainen ja itsevarma? Se kertoo kiintymyssuhdemallistasi, eli siitä, miten olet oppinut kiintymään läheisiin ihmisiin lapsuudessa. Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan parisuhteen arkiset erimielisyydet syntyvät usein epävarmuudesta ja onnen hetket turvallisuuden ja luottamuksen kokemuksista.

– Jos epävarmuus omasta kelpaamisesta, ulkonäöstä, seksikkyydestä tai älykkyydestä jäytää kaiken aikaa mieltä, alkaa suhtautua partneriin epäluuloisesti ja mustasukkaisesti. Ongelmien yhteinen nimittäjä on hylätyksi tulemisen pelko aivan kuin pienellä lapsella, Sinkkonen kirjoittaa kirjassaan Kiintymyssuhteet elämänkaaressa (Duodecim 2018).

Koska parisuhde on kiintymyssuhde, opittu kiintymyssuhdemalli näkyy parisuhteessa.

Turvallinen kiintymys

Turvallisesti kiintynyt ihminen ei pelkää parisuhteessa, että tulee jätetyksi. Hän pystyy luottamaan toisiin ihmisiin, hakemaan kumppaniltaan tukea ja tarvittaessa heittäytymään toisen varaan. Hän on kokenut lapsuudessaan, että häntä on rakastettu ja ymmärretty, ja vaikeuksissa kuunneltu ja lohdutettu.

Video kertoo, miksi pettäminen pelottaa.

Välttelevä kiintymys

Välttelevästi kiintynyt ihminen pyrkii välttelemään intiimiyttä ja kokee läheisyyden helposti epämukavaksi. Hän haluaa selviytyä ongelmistaan mieluummin yksin kuin pyytää apua muilta, sillä hän on epävarma, voiko toisiin luottaa. Hän kokee itsensä neuvottomaksi, jos hänen täytyy puhua tunteistaan. Hän haluaa lähestyä asioita järkiperäisesti. Etäisyyden pitäminen suojaa häntä hylätyksi tulemiselta.

Ristiriitainen kiintymys

Ristiriitaisesti kiintynyt ihminen kokee, etteivät muut ihmiset halua olla häntä riittävän lähellä. Hän pelkää usein, ettei hänen kumppaninsa rakasta häntä ja halua pysyä hänen luonaan. Hän haluaisi jopa sulautua toisiin ihmisiin ja saattaa kokea, että se pelästyttää muut pois hänen luotaan.

Neljäs kiintymysmalli

Jari Sinkkonen myöntää kirjassaan, että jako kolmeen kiintymyssuhdemalliin, jotka kehitti C. Hazan ja Peter Shaver 1987, on karkea ja yksinkertaistava. Malli on kuitenkin pioneerityö, jota muut tutkijat ovat tarkentaneet.

– Ihmiset ovat aivan liian mutkikkaita olentoja, jotta heidän käyttäytymisensä mahtuisi kolmeen toisistaan selkeästi erottuvaan kategoriaan, Sinkkonen kirjoittaa.

Tutkijat ovat löytäneet lisäksi neljännen kiintymysmallin, jolle on luonteenomaista pelokkuus ja kiintymisen välttäminen pelon ja epäluottamuksen takia. Taustalla on usein niin paljon traumaattisia kokemuksia, että ne ovat vieneet ihmiseltä uskon kestäviin ihmissuhteisiin.

– Vaikka tällainen luokittelu onkin epätyydyttävä ja rajoittunut, se voi auttaa ymmärtämään parisuhteissa syntyviä konflikteja ja niiden onnistuneita ja vähemmän onnistuneita ratkaisuja. Ihmiset voivat hakea seurustelukumppaneista itsensä kaltaisia ihmisiä tai joskus jotakuta, joka on täysin erilainen kuin itse, Sinkkonen kirjoittaa.

Parisuhde voi parantaa

Parisuhde voi onneksi myös eheyttää ihmistä.

– Jos puolisoiden välillä on rakkautta ja luottamusta, lukossa ollut ihminen voi tulla vähitellen kuorestaan ja uskoa siihen, että ei tule petetyksi eikä hylätyksi.

Parisuhteessa eheytyminen ei tarkoita Sinkkosen mukaan sitä, että toinen heittäytyy terapoimaan toista, vaan molemminpuolista kunnioitusta, arvonantoa ja hienotunteisuutta. Avoimuus ei tarkoita myöskään sitä, että jokaisesta toisen puutteesta tai virheestä tulisi huomauttaa.

Juttu on julkaistu alun perin helmikuussa 2019.